Gimana nih hari ini kabarnya sobat semua ?, he he yang pastinya lagi bahagia dan sehat kan sobat semua !. Topik kita kali ini adalah Kemppinen ydinajattelee."
Opetusministeri� n�kyy j�rjest�neet tekij�noikeuden teemoista tsembalot, joissa ministeri, muuan Tanja, oli puhunut leukavia, ja Himasen Pekka, yst�v�ni ja ty�toverini, joka on ryhtynyt muistuttamaan vuonna 1978 Piatnik & S�hnelle myydyist� Turun linna -pelikorteista tuttua herttaj�tk��, kertoi j�lleen kerran, ett� edess� on valoisa tulevaisuus, tai sitten ei.
Joku t�ysij�rkisen kirjoissa oleva henkil�, joka saattaa hyvinkin olla Parnasson p��toimittaja, kuuluu ihmetelleen, miksi kummassa tekij�noikeusasiat pit�isi siirt�� kauppa- ja teollisuusministeri�lle.
Ett� opetusministeri� lakkaisi vetelem�st� limboja ja jotta tekij�noikeusasioissa teht�isiin jotain.
En ole varma, kuuluuko se t�h�n asiaan, ja mik� ettei kuuluisikin, mutta Tshehovin lauseista muuan muistiin p��llimm�iseksi tallentunut, on kansanyst�ville eli narodnikeille osoitettu:"Tehk�� jotain. Tehk�� kerrankin jotain. Tehk�� kerrankin jotain hy�dyllist�. Muuttakaa pois maasta."
Viimeist��n 1880-luvulla kaikille oli selv��, ett� tekij�it� on tuettava niin ett� he saavat kohtuullisen ja joissakin tapauksissa kohtuuttoman hyv� palkkion. Itse asiassa t�m� ajatus esiintyy suurkuningas Sargonin savitauluissa. H�n oli Akkadin miehi�. H�n opasti poikaansa t�hdent�m�ll�, mist� kulta tulee: se tulee niilt�, jotka viljelev�t maata ja heiluvat lapion varressa. Sielt� kulta kulkeutuu muun muassa suurkuninkaiden ja heid�n hyv�ll� �ljyll� kiilt�viksi rasvattujen pappiensa eli ministereiden talteen.
Perustuotanto on pidett�v� hyv�ll� mielell�, koska hallintokoneisto pappeineen, ministereineen ja kuninkaineen on biologisesti asian ilmaisten loiskasvustoa elintarvikkeiden tuottajien turkissa.
Ja taitava loinen pit�� huolen siit�, ettei is�nt�el�in n��nny eik� menehdy. Win-win, kuten Himanen sanoisi.
Siis tekij�it� on palkittava ja heille on kerrottava, ett� ei ole mit��n h�t��.
Sitten taas tekij�noikeuden kassavirrasta noin 97 prosenttia kulkee muita reittej� kuin tekij�iden taskujen kautta. Kirjailija, tuo uhanalainen laji, saa parhaassa tapauksessa 16 2/3 prosenttia kirjan nidotun kappaleen nettohinnasta, josta on v�hennetty arvonlis�vero. Prosentti on yksi kuudesosa, mutta veron j�lkeen se on v�h�n yli kymmenen prosenttia. Kun painoksesta myyd��n alle puolet, ollaan viidess� prosentissa. Kun henkil�kohtainen ansiotulo on verotettu, ollaan alle kolmessa prosentissa.
N�in.
Aineettomien oikeuksien talous on tynn� paradokseja. Radio ja televisio alkaa maksaa kuluttajalle mutta lehdet muuttuvat ilmaisiksi. Media ei myy sis�lt��, vaan asiakkaita.
Kaikki muut ovat k�sitt�neet t�m�n paitsi TeliaSonera.
Kansantalous on muuttunut kymmeness� vuodessa silmitt�m�sti. OECD-maissa palvelujen osuus sek� ty�llist�j�n� ett� lis�arvon tuottajana on yli 70 prosenttia kokonaisuudesta.
Tekij�noikeuslaki ja patenttilaki on kirjoitettu ja ajateltu tavarantuotantoon.
Tekij�noikeuslaissa tekij�lle annetaan kaksi yksinoikeutta, tavarantuotannon oikeus ja palveluntuotannon oikeus. Edellinen on nimelt��n "oikeus valmistaa kappaleita teoksesta" ja j�lkimm�inen" oikeus saattaa teoskappaleita yleis�n saataviin" eli levitt�imnen. Levitt�minen on k�yt�nn�ss� kuorma-autoilua tai yh� useammin signaalin l�hett�mist�, kuten radiossa, televisiossa ja Internetiss�.
Patenttilain nelj� ryhm�� ovat tuote, laite, menetelm� tai k�ytt�. Kaikkiin liittyy yleinen edellytys, jonka mukaan keksint�� on, ollakseen patentoitavissa, voitava k�ytt�� teollisesti eli siis elinkeinotoiminnassa.
Tietokoneohjelmien eli softapatenttien vaikeus ei ole pelk�st��n softan monimutkaisuus. Softa on pikemmin palvelu kuin tavara. Ja palvelun voi patentoida vain kiertoteitse.
Tekij�noikeudessa palvelun tuottamista sanotaan luomiseksi. Jostain syyyst� sellaisille sanoille kuin "sis�ll�ntuotanto" naureskellaan. Luullakseni naurajat ovat tyhmi�. Mediatalot tuottavat paljon muutakin kuin suojattuja teoksia. Se jokin - nykyisin siis teksti, kuvat, ��ni, musiikki - on yhteisnimitykselt��n "sis�lt�" (content). Voisi sit� sanoa signaaliksikin tai jopa informaatioksi.
Runoilija ei valmista eik� tuota k�sikirjoitusta vaan luo teoksen, esimerkiksi kuolemattoman runon. Elokuvaohjaaja ja leikkaaja eiv�t valmista elokuvaa vaan luovat elokuvateoksen, josta sitten monistetaan teollisesti kappaleita.
Rokkit�hti, joka soittaa lavalla kitaraa vallan perkeleesti, ei osallistu tuotannolliseen toimintaan, vaan palveluntarjontaan.
T�m� erottelu tavaroihin ja palveluihin ei ole joutava, vaikka onkin juristin esitt�m�.
Tavaroihin liittyv�t s��nn�t ovat vakiintuneita ja aika selvi�. Oikeustieteess� tavaroita sanotaan esineiksi ja niihin luetaan kiinteist�tkin. Virhetilanteet, viiv�stykset ja oikeudelliset virheet, kuten kahdelle myyminen, ovat peruskurssiasioita.
Palvelua ei oikeastaan voi peruuttaa. Kun tukka on parturinliikkeen lattialle, paha sit� on ruveta liimaamaan. Kun potilasta on hoidettu, hoitotoimenpiteit� ei saa tekem�tt�miksi.
H�iri�tilanteissa voi k�ytt�� vahingonkorvausta, hinnanalennusta tai mahdollisuutta teett�� palvelu toisella ja hakea ensimm�iselt� sopimuskumppanilta korvausta. Mutta jos talossa on k�ynyt huoltomies, joka ei saanut j��kaappia tai �ljynpoltinta kuntoon, haluaisinpa n�hd� t�llaisen palvelualan yritt�j�n tai firman, joka suostuisi maksamaan korvausta tai palauttamaan veloittamaansa hintaa, kun toinen yritt�j� onnistuukin teht�v�ss��n.
Eritt�in suuri teoreettinen ongelma, jota en ole toistaiseksi onnistunut ratkaisemaan, on hallinnan puuttuminen. Merkitt�v� osa elinkeinotoimintaa perustuu s��nt�ihin, jotka on kytketty hallintaan ja hallinnan siirt�miseen - miss� vaiheessa vastuu tavarasta siirtyy myyj�lt� kuljettajalle ja t�lt� vastaanottajalle, kysyt��n kun havaitaan, ett� tavara tuli perille s�rkyneen�.
Jos polkupy�r� on myyty maanantaina Kallella ja tiistaina Villelle, ja molemmat ovat maksaneet hinnan, mutta Kalle lupasi tulla hakemaan fillarin tuonnempana, kun taas Ville tuli kellariin ja vei fillarin - niin tiistain mies Ville saa vastoin p��s��nt�� pit�� polkupy�r�n. (Jos h�nell� oli perusteltu vilpit�n mieli.)
Laki suojaa hallintaa.
Tekij�noikeudessa ja patenttioikeudessa ei ole hallintaa, ja kun puhutaan "aineettomista oikeuksista", tarkoitetaan t�t�. Palvelua voisi sanoa saman logiikan mukaan tavarattomaksi tavaraksi. Menen Heikintorille, menen parturiin, k�yn kaupassa. Olen hankkinut palvelun ja tavaroita. Jos istuisin viel� Bingossa, mik� ei kyll� kuulu suunnitelmiin, olisin ottanut osaa maksulliseen palvelutoimintaan, ja jos pelaisin hetken hedelm�peli�, mik� sekin on vieras ajatus, olisin ostanut RAY:n tarjoaman palvelun.
* * *
N�in pitkien puheiden j�lkeen tulee blogin p��asia, joka on niin t�rke�, ett� siit� pit�isi kirjoittaa viisi Helsingin Sanomien p��kirjoitusta ja kiekaista televisiouutisissa p��lle.
Yhteinen etu on vakaa verokanta. Valtio - unohdetaan kunnat ja seurakunnat - ker�� veroja ja pit�� niill� yll� muun muassa palvelutoimintaa (turvallisuus, opetus, hoito, hoiva jne.)
Verotuloista noin puolet on tuloveroa ja toinen puoli arvonlis�veroa.
Tekij�noikeuden puolella kenell�k��n ei ole Suomessa p�lk�ht�nyt p��h�n, ett� aieettomien oikeuksien luovuttaminen on valtiolle hyvin t�rke� asia ja ett� ALV on paljon mielenkiintoisempi asia kui tulovero.
Suoraan sanoen yksi syy on se, ett� yritysten on helppo "j�rjestell�" liiketuloaan ja aineettomien oikeuksien arvostaminen on vaikeaa tai melkei mahdotonta, vaikka siit� on virallisetkin m��r�ykset (CIV - Calculated Intangible Values).
Opetusministeri�n ja j�rjest�jen huoli luovien taiteilijoiden tuloista eli korvauksista on aikamoista hehtaariammuntaa. Luultavimmin asiantuntijat osaavat j�rjest�� ainakin menestyvien yhtyeiden asiat niin ett� viime viikolle surtu jaksottamisongelma on t�ysin n�enn�inen. Se siis, ett� Lordi tien�� hirve�sti pari vuotta mutta viimeksi kuluneet kymmenen vuotta ovat olleet persnettoa.
T�m� on elinkeinotoiminnassa jokap�iv�inen ilmi� ja liittyy innovaatioiden kypsymiseen kassavirraksi.
Asiassa ei ole muuta ongelmaa kuin viranomaismenettely.
Tekij�noikeudellinen ajattelu on taloudelliseen todellisuuteen suhteutettuna hevoskyytivaiheessa eli edustaa tuollaista 1800-luvun puoliv�lin kehitysvaihetta.
* * *
Valtioneuvoston tietoon olen saattanut muutamia kertoja suullisesti ja kirjallisesti huoleni siit�, ett� valtion m��r�tt�viss� oleva eritt�in huomattava "s�silt�" makaa k�ytt�m�tt�m�n� ja organisoimattomana.
Yleisradio, yliopistojen kirjastot, maakunta-arkistot, Kansallisarkisto.
Ranskalaiset ovat jo hereill�. Siell� keskustellaan esimerkiksi eritt�in arvokkaan tuotemerkin "Louvre" lisensoinnista ja muusta kaupallisesta hyv�ksik�yt�st�.
Meill� visioidaan tekniikasta ja s��det��n merkitykselt��n hyvin kyseenlaiasia lakeja, esimerkiksi yliopistokeksinn�ist�, mutta j�tet��n t�ysin kesannolle jopa se kysymys, miten vaikkapa aluekirjastoista voisi organisoida ihmisille hy�dyllisi� ja mieluisia ja kunnille ja valtiolla tuloa tuottavia yksikk�j�.
Se on nimitt�in mahdolista."
Source : http://kemppinen.blogspot.com/2007/01/kemppinen-ydinajattelee.html
Opetusministeri� n�kyy j�rjest�neet tekij�noikeuden teemoista tsembalot, joissa ministeri, muuan Tanja, oli puhunut leukavia, ja Himasen Pekka, yst�v�ni ja ty�toverini, joka on ryhtynyt muistuttamaan vuonna 1978 Piatnik & S�hnelle myydyist� Turun linna -pelikorteista tuttua herttaj�tk��, kertoi j�lleen kerran, ett� edess� on valoisa tulevaisuus, tai sitten ei.Joku t�ysij�rkisen kirjoissa oleva henkil�, joka saattaa hyvinkin olla Parnasson p��toimittaja, kuuluu ihmetelleen, miksi kummassa tekij�noikeusasiat pit�isi siirt�� kauppa- ja teollisuusministeri�lle.
Ett� opetusministeri� lakkaisi vetelem�st� limboja ja jotta tekij�noikeusasioissa teht�isiin jotain.
En ole varma, kuuluuko se t�h�n asiaan, ja mik� ettei kuuluisikin, mutta Tshehovin lauseista muuan muistiin p��llimm�iseksi tallentunut, on kansanyst�ville eli narodnikeille osoitettu:"Tehk�� jotain. Tehk�� kerrankin jotain. Tehk�� kerrankin jotain hy�dyllist�. Muuttakaa pois maasta."
Viimeist��n 1880-luvulla kaikille oli selv��, ett� tekij�it� on tuettava niin ett� he saavat kohtuullisen ja joissakin tapauksissa kohtuuttoman hyv� palkkion. Itse asiassa t�m� ajatus esiintyy suurkuningas Sargonin savitauluissa. H�n oli Akkadin miehi�. H�n opasti poikaansa t�hdent�m�ll�, mist� kulta tulee: se tulee niilt�, jotka viljelev�t maata ja heiluvat lapion varressa. Sielt� kulta kulkeutuu muun muassa suurkuninkaiden ja heid�n hyv�ll� �ljyll� kiilt�viksi rasvattujen pappiensa eli ministereiden talteen.
Perustuotanto on pidett�v� hyv�ll� mielell�, koska hallintokoneisto pappeineen, ministereineen ja kuninkaineen on biologisesti asian ilmaisten loiskasvustoa elintarvikkeiden tuottajien turkissa.
Ja taitava loinen pit�� huolen siit�, ettei is�nt�el�in n��nny eik� menehdy. Win-win, kuten Himanen sanoisi.
Siis tekij�it� on palkittava ja heille on kerrottava, ett� ei ole mit��n h�t��.
Sitten taas tekij�noikeuden kassavirrasta noin 97 prosenttia kulkee muita reittej� kuin tekij�iden taskujen kautta. Kirjailija, tuo uhanalainen laji, saa parhaassa tapauksessa 16 2/3 prosenttia kirjan nidotun kappaleen nettohinnasta, josta on v�hennetty arvonlis�vero. Prosentti on yksi kuudesosa, mutta veron j�lkeen se on v�h�n yli kymmenen prosenttia. Kun painoksesta myyd��n alle puolet, ollaan viidess� prosentissa. Kun henkil�kohtainen ansiotulo on verotettu, ollaan alle kolmessa prosentissa.
N�in.
Aineettomien oikeuksien talous on tynn� paradokseja. Radio ja televisio alkaa maksaa kuluttajalle mutta lehdet muuttuvat ilmaisiksi. Media ei myy sis�lt��, vaan asiakkaita.
Kaikki muut ovat k�sitt�neet t�m�n paitsi TeliaSonera.
Kansantalous on muuttunut kymmeness� vuodessa silmitt�m�sti. OECD-maissa palvelujen osuus sek� ty�llist�j�n� ett� lis�arvon tuottajana on yli 70 prosenttia kokonaisuudesta.
Tekij�noikeuslaki ja patenttilaki on kirjoitettu ja ajateltu tavarantuotantoon.
Tekij�noikeuslaissa tekij�lle annetaan kaksi yksinoikeutta, tavarantuotannon oikeus ja palveluntuotannon oikeus. Edellinen on nimelt��n "oikeus valmistaa kappaleita teoksesta" ja j�lkimm�inen" oikeus saattaa teoskappaleita yleis�n saataviin" eli levitt�imnen. Levitt�minen on k�yt�nn�ss� kuorma-autoilua tai yh� useammin signaalin l�hett�mist�, kuten radiossa, televisiossa ja Internetiss�.
Patenttilain nelj� ryhm�� ovat tuote, laite, menetelm� tai k�ytt�. Kaikkiin liittyy yleinen edellytys, jonka mukaan keksint�� on, ollakseen patentoitavissa, voitava k�ytt�� teollisesti eli siis elinkeinotoiminnassa.
Tietokoneohjelmien eli softapatenttien vaikeus ei ole pelk�st��n softan monimutkaisuus. Softa on pikemmin palvelu kuin tavara. Ja palvelun voi patentoida vain kiertoteitse.
Tekij�noikeudessa palvelun tuottamista sanotaan luomiseksi. Jostain syyyst� sellaisille sanoille kuin "sis�ll�ntuotanto" naureskellaan. Luullakseni naurajat ovat tyhmi�. Mediatalot tuottavat paljon muutakin kuin suojattuja teoksia. Se jokin - nykyisin siis teksti, kuvat, ��ni, musiikki - on yhteisnimitykselt��n "sis�lt�" (content). Voisi sit� sanoa signaaliksikin tai jopa informaatioksi.
Runoilija ei valmista eik� tuota k�sikirjoitusta vaan luo teoksen, esimerkiksi kuolemattoman runon. Elokuvaohjaaja ja leikkaaja eiv�t valmista elokuvaa vaan luovat elokuvateoksen, josta sitten monistetaan teollisesti kappaleita.
Rokkit�hti, joka soittaa lavalla kitaraa vallan perkeleesti, ei osallistu tuotannolliseen toimintaan, vaan palveluntarjontaan.
T�m� erottelu tavaroihin ja palveluihin ei ole joutava, vaikka onkin juristin esitt�m�.
Tavaroihin liittyv�t s��nn�t ovat vakiintuneita ja aika selvi�. Oikeustieteess� tavaroita sanotaan esineiksi ja niihin luetaan kiinteist�tkin. Virhetilanteet, viiv�stykset ja oikeudelliset virheet, kuten kahdelle myyminen, ovat peruskurssiasioita.
Palvelua ei oikeastaan voi peruuttaa. Kun tukka on parturinliikkeen lattialle, paha sit� on ruveta liimaamaan. Kun potilasta on hoidettu, hoitotoimenpiteit� ei saa tekem�tt�miksi.
H�iri�tilanteissa voi k�ytt�� vahingonkorvausta, hinnanalennusta tai mahdollisuutta teett�� palvelu toisella ja hakea ensimm�iselt� sopimuskumppanilta korvausta. Mutta jos talossa on k�ynyt huoltomies, joka ei saanut j��kaappia tai �ljynpoltinta kuntoon, haluaisinpa n�hd� t�llaisen palvelualan yritt�j�n tai firman, joka suostuisi maksamaan korvausta tai palauttamaan veloittamaansa hintaa, kun toinen yritt�j� onnistuukin teht�v�ss��n.
Eritt�in suuri teoreettinen ongelma, jota en ole toistaiseksi onnistunut ratkaisemaan, on hallinnan puuttuminen. Merkitt�v� osa elinkeinotoimintaa perustuu s��nt�ihin, jotka on kytketty hallintaan ja hallinnan siirt�miseen - miss� vaiheessa vastuu tavarasta siirtyy myyj�lt� kuljettajalle ja t�lt� vastaanottajalle, kysyt��n kun havaitaan, ett� tavara tuli perille s�rkyneen�.
Jos polkupy�r� on myyty maanantaina Kallella ja tiistaina Villelle, ja molemmat ovat maksaneet hinnan, mutta Kalle lupasi tulla hakemaan fillarin tuonnempana, kun taas Ville tuli kellariin ja vei fillarin - niin tiistain mies Ville saa vastoin p��s��nt�� pit�� polkupy�r�n. (Jos h�nell� oli perusteltu vilpit�n mieli.)
Laki suojaa hallintaa.
Tekij�noikeudessa ja patenttioikeudessa ei ole hallintaa, ja kun puhutaan "aineettomista oikeuksista", tarkoitetaan t�t�. Palvelua voisi sanoa saman logiikan mukaan tavarattomaksi tavaraksi. Menen Heikintorille, menen parturiin, k�yn kaupassa. Olen hankkinut palvelun ja tavaroita. Jos istuisin viel� Bingossa, mik� ei kyll� kuulu suunnitelmiin, olisin ottanut osaa maksulliseen palvelutoimintaan, ja jos pelaisin hetken hedelm�peli�, mik� sekin on vieras ajatus, olisin ostanut RAY:n tarjoaman palvelun.
* * *
N�in pitkien puheiden j�lkeen tulee blogin p��asia, joka on niin t�rke�, ett� siit� pit�isi kirjoittaa viisi Helsingin Sanomien p��kirjoitusta ja kiekaista televisiouutisissa p��lle.
Yhteinen etu on vakaa verokanta. Valtio - unohdetaan kunnat ja seurakunnat - ker�� veroja ja pit�� niill� yll� muun muassa palvelutoimintaa (turvallisuus, opetus, hoito, hoiva jne.)
Verotuloista noin puolet on tuloveroa ja toinen puoli arvonlis�veroa.
Tekij�noikeuden puolella kenell�k��n ei ole Suomessa p�lk�ht�nyt p��h�n, ett� aieettomien oikeuksien luovuttaminen on valtiolle hyvin t�rke� asia ja ett� ALV on paljon mielenkiintoisempi asia kui tulovero.
Suoraan sanoen yksi syy on se, ett� yritysten on helppo "j�rjestell�" liiketuloaan ja aineettomien oikeuksien arvostaminen on vaikeaa tai melkei mahdotonta, vaikka siit� on virallisetkin m��r�ykset (CIV - Calculated Intangible Values).
Opetusministeri�n ja j�rjest�jen huoli luovien taiteilijoiden tuloista eli korvauksista on aikamoista hehtaariammuntaa. Luultavimmin asiantuntijat osaavat j�rjest�� ainakin menestyvien yhtyeiden asiat niin ett� viime viikolle surtu jaksottamisongelma on t�ysin n�enn�inen. Se siis, ett� Lordi tien�� hirve�sti pari vuotta mutta viimeksi kuluneet kymmenen vuotta ovat olleet persnettoa.
T�m� on elinkeinotoiminnassa jokap�iv�inen ilmi� ja liittyy innovaatioiden kypsymiseen kassavirraksi.
Asiassa ei ole muuta ongelmaa kuin viranomaismenettely.
Tekij�noikeudellinen ajattelu on taloudelliseen todellisuuteen suhteutettuna hevoskyytivaiheessa eli edustaa tuollaista 1800-luvun puoliv�lin kehitysvaihetta.
* * *
Valtioneuvoston tietoon olen saattanut muutamia kertoja suullisesti ja kirjallisesti huoleni siit�, ett� valtion m��r�tt�viss� oleva eritt�in huomattava "s�silt�" makaa k�ytt�m�tt�m�n� ja organisoimattomana.
Yleisradio, yliopistojen kirjastot, maakunta-arkistot, Kansallisarkisto.
Ranskalaiset ovat jo hereill�. Siell� keskustellaan esimerkiksi eritt�in arvokkaan tuotemerkin "Louvre" lisensoinnista ja muusta kaupallisesta hyv�ksik�yt�st�.
Meill� visioidaan tekniikasta ja s��det��n merkitykselt��n hyvin kyseenlaiasia lakeja, esimerkiksi yliopistokeksinn�ist�, mutta j�tet��n t�ysin kesannolle jopa se kysymys, miten vaikkapa aluekirjastoista voisi organisoida ihmisille hy�dyllisi� ja mieluisia ja kunnille ja valtiolla tuloa tuottavia yksikk�j�.
Se on nimitt�in mahdolista."
Source : http://kemppinen.blogspot.com/2007/01/kemppinen-ydinajattelee.html
Demikianlah kupsan kita tentang Kemppinen ydinajattelee ini, semoga bermanfaat dan menambah pengetahuan para pembaca. Saya mohon maaf apabila ada kesalahan ejaan dalam penulisan kata dan kalimat yang kurang jelas, dimengerti, dan lugas.Karena saya hanyalah manusia biasa yang tak luput dari kesalahan Dan saya juga sangat mengharapkan saran dan kritik dari para pembaca. Sekian penutup dari saya semoga dapat diterima di hati dan saya ucapkan terima kasih yang sebesar-besarnya.
0 Komentar untuk "Kemppinen ydinajattelee"